2  Kehä­kulma­lause

Tekijä

Olli Järviniemi

2.1 Johdanto

Tärkeimpiä asioita geometriassa on kulmien suuruudet ja niiden laskeminen. Perus­työ­kaluja ovat jo perus­koulusta tutut faktat ”kolmion kulmien summa on 180180 astetta”, ”risti­kulmat ovat yhtä suuret”, ”tasa­kylkisen kolmion kanta­kulmat ovat yhtä suuret” ja niin edelleen. Tässä tekstissä esitellään kehä­kulma­lause, joka on vahva työkalu kulmien laskemiseen.

2.2 Kehä­kulma­lause

Tutkitaan seuraavaa kuvaa.

Ympyrän kehällä pisteet A, B, X ja Y. Pisteet X ja Y ovat samalla puolella jännettä AB, ja niistä janan AB päihin piirretyt kulmat AXB ja AYB on merkitty punaisella yhtä suuriksi.

Esimerkki­tapaus kehä­kulma­lauseesta.

Pisteet A,B,XA, B, X ja YY ovat siis mielivaltaisia pisteitä ympyrän kehällä. Kehä­kulma­lause sanoo, että punaisella merkityt kulmat ovat yhtä suuret.

Lause 2.1 (Kehä­kulma­lause) Olkoot A,B,XA, B, X ja YY (eri) pisteitä ympyrän kehällä. Oletetaan, että XX ja YY ovat samalla puolella janaa ABAB. Tällöin AXB=AYB\angle AXB = \angle AYB.

Toisin sanoen samaa kaarta (kuvassa punaisella) vastaavat kehä­kulmat ovat yhtä suuria.

Huomaa lauseen oletus pisteiden XX ja YY sijainnista. Tämä oletus on välttämätön, kuten seuraavasta kuvasta nähdään: toinen kulmista näyttää olevan tylppä ja toinen terävä.

Ympyrä, jonka kehällä pisteet A ja B, piste X janan AB yläpuolella ja piste Y sen alapuolella. Punaisella merkityt kulmat AXB ja BYA ovat erisuuret, toinen terävä ja toinen tylppä.

Tilanne muuttuu, jos XX ja YY ovat eri puolilla janaa ABAB.

Tähän tilanteeseen palataan alempana.

Kehä­kulma­lauseesta on toinen versio, joka yhdistää kehä­kulman ja ns. keskus­kulman suuruudet toisiinsa: keskus­kulma on kaksin­kertainen kehä­kulmaan verrattuna.

Lause 2.2 (Kehä­kulma­lauseen keskus­kulma­versio) Olkoot A,BA, B ja XX (eri) pisteitä ympyrän kehällä, ja olkoon OO ympyrän keski­piste. Tällöin pätee AOB=2AXB\angle AOB = 2 \angle AXB.

Ympyrä, jonka keskipiste on O ja kehällä pisteet A, B ja X. Punaisella on merkitty sekä kehäkulma AXB että keskipisteessä oleva keskuskulma AOB, joka on kaksinkertainen kehäkulmaan nähden.

Kehä­kulma ja sitä vastaava keskus­kulma.

2.3 Kehä­kulma­lauseen todistus

Todistamme kehä­kulma­lauseen keskus­kulma­version. Tästä seuraa, että kaikki samaa kaarta vastaavat kehä­kulmat ovat yhtä suuria, koska jokainen niistä on puolet kaarta vastaavasta keskus­kulmasta.

Tutkitaan siis seuraavaa kuvaa. Kuvaan on merkitty avuksi suoran XOXO leikkaus­piste janan ABAB kanssa.1

1 Todistuksessa pitäisi oikeasti olla tarkempi tapauksien kanssa (entä jos leikkaus­piste ei olisikaan AA:n ja BB:n välissä?), mutta muut tapaukset saa käsiteltyä samaan tapaan, joten ei juututa tähän.

Todistuskuva: ympyrä keskipisteenään O ja kehällä pisteet A, B ja X. Pisteen X kautta O:hon piirretty suora jatkuu ja leikkaa jänteen AB pisteessä P. Kuvaan on piirretty myös janat pisteestä X ja pisteestä O pisteisiin A ja B.

Suora XOXO leikkaa janan ABAB pisteessä PP.

Merkitään kulmaa AXO\angle AXO kirjaimella α\alpha. Koska ympyrän säteet OAOA ja OXOX ovat yhtä pitkät, kolmio AOXAOX on tasa­kylkinen ja siten myös toinen kanta­kulma OAX\angle OAX on suuruudeltaan α\alpha. Koska kolmion kulmien summa on 180180 astetta, saadaan laskettua kolmion huippu­kulma: XOA=180αα=1802α.\angle XOA = 180^{\circ} - \alpha - \alpha = 180^{\circ} - 2\alpha. Oiko­kulma on 180180^{\circ}, joten AOP=180XOA=180(1802α)=2α.\angle AOP = 180^{\circ} - \angle XOA = 180^{\circ} - (180^{\circ} - 2\alpha) = 2\alpha.

Sama todistuskuva kulmamerkinnöillä: kulmat AXO ja OAX ovat molemmat alfa, huippukulma XOA on 180 astetta miinus kaksi alfaa ja sen vieressä oleva kulma AOP on kaksi alfaa. Säteet OA ja OX on merkitty poikkiviivoin yhtä pitkiksi.

Kulmien jahtausta.

Olemme siis todistaneet, että AOP\angle AOP on kaksin­kertainen kulmaan AXP\angle AXP verrattuna. Vastaavilla laskuilla saadaan todistettua, että POB\angle POB on kaksin­kertainen kulmaan PXB\angle PXB verrattuna. Täten koko keskus­kulma AOB\angle AOB on kaksin­kertainen kulmaan AXB\angle AXB verrattuna, mikä oli todistettavana.

2.4 Kehä­kulma­lause vastakkaisille kulmille

Tutkitaan vielä tapausta, jossa kehä­kulmat ovat eri puolilla vastaavaa janaa.

Ympyrä, jonka kehällä pisteet A ja B, piste X janan AB yläpuolella ja piste Y sen alapuolella. Punaisella merkityt kehäkulmat AXB ja BYA ovat eri suuret, koska pisteet ovat janan eri puolilla.

Kulmat vastakkaisilla puolilla.

Kuten aiemmin todettiin, kehä­kulmat eivät tässä tapauksessa ole samat. Niillä on kuitenkin vahva yhteys: niiden summa on 180180 astetta.

Lause 2.3 (Kehä­kulma­lause vastakkaisille kulmille) Olkoot A,B,XA, B, X ja YY mielivaltaiset (eri) pisteet ympyrän kehällä. Oletetaan, että XX ja YY ovat eri puolilla janaa ABAB. Tällöin AXB+BYA=180\angle AXB + \angle BYA = 180^{\circ}.

Ajatuksena on, että AXB\angle AXB ja BYA\angle BYA ovat kaksi kehä­kulmaa, jotka yhdessä vastaavat koko ympyrän kehää.

Todistus perustuu kehä­kulma­lauseen keskus­kulma­versioon. Tutkitaan seuraavaa kuvaa.

Ympyrä keskipisteenään O ja kehällä pisteet A, B, X ja Y. Punaisella on merkitty kehäkulma AXB ja sitä vastaava keskuskulma AOB, sinisellä toisella puolella oleva kehäkulma BYA ja yli 180 asteen keskuskulma BOA. Kaksi keskuskulmaa täyttävät yhdessä koko täyskulman.

Eksplementti­kulmat BOABOA ja AOBAOB.

Olemme yllä todistaneet, että kehä­kulma on puolet keskus­kulmasta, eli AXB=12AOB\angle AXB = \frac{1}{2}\angle AOB (kuvan punaiset kulmat). Tämä toimii myös, vaikka keskus­kulma olisi yli 180180 astetta, kuten kuvan sininen keskus­kulma BOA\angle BOA. Siis sininen kehä­kulma on puolet sinisestä keskus­kulmasta: BYA=12BOA\angle BYA = \frac{1}{2}\angle BOA Keskus­kulmien summan suuruus on täysi kulma eli 360360 astetta, joten kehä­kulmien summa on puolet tästä, 180180 astetta.

2.5 Tehtäviä

Tässä on kulmien laskemista käsitteleviä tehtäviä. Pidä erityisesti kehä­kulma­lauseen eri versiot mielessä, mutta älä unohda myöskään muita perus­työ­kaluja. Tehtävät vaikeutuvat loppua kohti. (Vaikeimpiin tehtäviin voi myös palata myöhemmin.)

Tehtävä 1 ABAB on ympyrän halkaisija, ja XX on piste ympyrän kehällä. Kuinka suuri on kulma AXB\angle AXB (kuvassa punaisella)?

Ympyrä, jonka halkaisija on AB ja kehällä piste X. Kolmion AXB huippukulma AXB pisteessä X on merkitty punaisella.

Tehtävä 1

Tehtävä 2. Alla olevassa kuvassa on tasa­sivuinen kolmio ja säännöllinen yhdeksän­kulmio. Laske punaisella merkitty kulma.

Säännöllinen yhdeksänkulmio ja siihen joka kolmatta kärkeä yhdistävä tasasivuinen kolmio. Yhden yhteisen kärjen kohdalla kolmion sivun ja yhdeksänkulmion sivun välinen kulma on merkitty punaisella.

Tehtävä 2

Tehtävä 3. Pisteet A,BA, B ja CC ovat ympyrän kehällä. Ympyrän keski­piste on OO. Tiedetään, että CBA=75\angle CBA = 75^{\circ}. Kuinka suuri on kulma OAC\angle OAC?

Ympyrä, jonka kehällä pisteet A, B ja C ja keskipisteenä O. Kuvaan on piirretty kolmio ABC ja jana AO. Kulma CBA on merkitty suuruudeltaan 75 astetta, ja kysytty kulma OAC on merkitty pisteeseen A.

Tehtävä 3

Tehtävä 4. Kuvassa on kolme ympyrää ja neli­kulmio PQRSPQRS. Janat PQPQ ja RSRS kulkevat ympyröiden leikkaus­pisteiden kautta. Tiedetään, että QPS=55\angle QPS = 55^{\circ}. Laske kulma SRQ\angle SRQ.

Kolme eri kokoista ympyrää, jotka leikkaavat toisiaan, ja niiden leikkauspisteiden kautta kulkeva nelikulmio PQRS. Kulma QPS on merkitty punaisella suuruudeltaan 55 astetta ja kysytty kulma SRQ sinisellä.

Tehtävä 4

Tehtävä 5. Kuvassa on kuusi pistettä A,B,C,D,XA, B, C, D, X ja YY. Tiedetään, että BXA=CXB=DXC\angle BXA = \angle CXB = \angle DXC (kuvassa punaisella) ja BYA=CYB=DYC\angle BYA = \angle CYB = \angle DYC (kuvassa sinisellä). Lisäksi tiedetään, että XAY=21\angle XAY = 21^{\circ} ja XDY=30\angle XDY = 30^{\circ} (kuvassa violetilla). Kuinka suuria ovat kulmat XBY\angle XBY ja XCY\angle XCY?

Kuusi pistettä: A, B, C ja D ylhäällä kaarella sekä X ja Y alhaalla. Jokaisesta ylärivin pisteestä on jana molempiin alarivin pisteisiin. Pisteessä X olevat kolme peräkkäistä kulmaa on merkitty punaisella yhtä suuriksi ja pisteessä Y olevat sinisellä yhtä suuriksi, ja kulmat XAY ja XDY on merkitty violetilla.

Tehtävä 5

Tehtävä 6. Kuvassa pisteet A,BA, B ja CC ovat samalla ympyrällä. Ympyrällä on piste MM niin, että AMAM puolittaa kulman BAC\angle BAC, eli BAM=α\angle BAM = \alpha ja MAC=α\angle MAC = \alpha (kuvassa sinisellä).

  1. Osoita, että janat MBMB ja MCMC ovat yhtä pitkät.

  2. Piirretään ympyrä, jonka keski­piste on MM ja joka kulkee pisteen BB kautta. Tämä ympyrä leikkaa janan AMAM pisteessä II. Osoita, että CBI\angle CBI on puolet kulmasta CBA\angle CBA.

Ympyrän kehällä kolmio ABC ja piste M. Jana AM puolittaa kulman BAC kahteen yhtä suureen alfan osaan (punaisella). Pisteestä M on piirretty katkoviivalla ympyrä, joka kulkee pisteiden B ja C kautta ja leikkaa janan AM pisteessä I; kulma CBI on merkitty sinisellä.

Tehtävä 6
HuomautusHuomautus:

Piste II on siis kolmion ABCABC kulmien BAC\angle BAC ja CBA\angle CBA puolittajien leikkaus­piste. b-kohdan todistus toimii symmetrisesti myös sen osoittamiseen, että CICI puolittaa kulman ACB\angle ACB. Tehtävästä 6 saadaan siis, että kolmion ABCABC kolme kulman­puolittajaa leikkaavat samassa pisteessä (joka on tehtävän piste II). Tämä ei ole itsestäänselvyys: kolmella suoralla ei tietenkään aina ole yhteistä leikkaus­pistettä. Tämä tulos on tärkeä, ja siihen tullaan palaamaan myöhemmin useaan kertaan.

Tehtävä 7. Kuvassa pisteet A,BA, B ja CC ovat samalla ympyrällä. Ympyrällä on piste PP niin, että APAP ja BCBC ovat kohti­suorassa toisiinsa nähden. Piste HH on pisteen PP peilaus janan BCBC yli. Janan BHBH jatke leikkaa janan ACAC pisteessä EE. Osoita, että kulma BEC\angle BEC on 9090^{\circ}.

Ympyrän kehällä kolmio ABC. Kärjestä A lähtevä jana kulkee pisteiden H ja P kautta ja kohtaa sivun BC suorassa kulmassa; kohtaamiskohdan molemmin puolin olevat janan osat pisteisiin H ja P on merkitty poikkiviivoin yhtä pitkiksi. Lisäksi kärjestä B on jana pisteen E kautta sivulle AC.

Tehtävä 7
HuomautusHuomautus:

Piste HH on siis kolmion ABCABC kärjistä AA ja BB piirrettyjen korkeus­janojen leikkaus­piste. Tehtävän todistus toimii symmetrisesti myös sen osoittamiseen, että jos FF on janan CHCH jatkeen leikkaus­piste janan ABAB kanssa, niin BFC\angle BFC on 9090^{\circ}. Saadaan siis, että kolmion ABCABC korkeus­janat leikkaavat samassa pisteessä, joka on tehtävän piste HH. Kuten tehtävän 6 tulos, myös tämä on tärkeä juttu, johon tullaan palaamaan myöhemmin useaan kertaan.