11  Kongruenssit II

Tekijä

Olli Järviniemi

11.1 Johdanto

Tässä tekstissä jatketaan kongruenssien käsittelyä.

11.2 Laskusääntöjen todistukset

Palautetaan mieleen seuraava lause.

Lause 11.1 (Kongruenssien peruslaskutoimitukset) Olkoot \(a, b, c, d\) ja \(m\) kokonaislukuja (\(m \ge 1\)). Oletetaan, että pätee \[a \equiv b \pmod{m} \qquad \text{ja} \qquad c \equiv d \pmod{m}.\] Tällöin pätee \[a + c \equiv b + d \pmod{m}, \qquad a - c \equiv b - d \pmod{m} \qquad \text{ja} \qquad ac \equiv bd \pmod{m}.\]

Kuten jo todettiin, lauseen pointti on, että kongruenssiyhtälöitä voi käsitellä pitkälti kuten tavallisia yhtälöitä.

Aiemmassa tekstissä esitettiin kansantajuiset selitykset sille, miksi väitteen pitäisi päteä (tutkimalla allekkain yhteen- ja kertolaskua). Alla annetaan formaali todistus. Todistuksen ideat eivät ole kovin erityisiä, vaan tämän voi ottaa harjoituksena matemaattisesta todistamisesta.

Aloitetaan lähtien jaollisuudesta, jonka idea on varmasti lukijalle tuttu. Tässä on tarkka määritelmä.

Määritelmä 11.1 Jos \(a\) ja \(b\) ovat kokonaislukuja (\(a \ge 1\)), niin sanotaan, että \(b\) on jaollinen luvulla \(a\) tai että \(a\) jakaa luvun \(b\), jos \(\frac{b}{a}\) on kokonaisluku. Tällöin merkitään \(a \mid b\).

Tästä saadaan pari hyödyllistä jaollisuuden laskusääntöä. Nämäkin lienevät lukijalle ainakin periaatteina tuttuja: on esimerkiksi melko selvää, että jos \(a\) jakaa kaksi lukua \(b\) ja \(c\), niin \(a\) jakaa myös niiden summan \(a+b\).

Apulause 11.1 Olkoot \(a, b\) ja \(c\) kokonaislukuja (\(a \ge 1\)). Oletetaan, että \(a \mid b\).

  1. Jos myös \(a \mid c\), niin \(a \mid b + c\).
  2. Jos myös \(a \mid c\), niin \(a \mid b - c\).
  3. Pätee \(a \mid bc\).

Todistetaan väitteet:

  1. Koska \(\frac{b}{a}\) ja \(\frac{c}{a}\) ovat kokonaislukuja, niin myös \(\frac{b+c}{a} = \frac{b}{a} + \frac{c}{a}\) on kokonaislukujen summana kokonaisluku, eli \(a \mid b+c\)
  2. Koska \(\frac{b}{a}\) ja \(\frac{c}{a}\) ovat kokonaislukuja, niin myös \(\frac{b+c}{a} = \frac{b}{a} - \frac{c}{a}\) on kokonaislukujen erotuksena kokonaisluku, eli \(a \mid b-c\)
  3. Koska \(\frac{b}{a}\) on kokonaisluku, myös \(\frac{bc}{a} = c \cdot \frac{b}{a}\) on kokonaislukujen tulona kokonaisluku, eli \(a \mid bc\).

Kongruenssin määritelmä puolestaan oli, että \(a \equiv b \pmod{m}\) jos \(m \mid a - b\).

Todistetaan sitten lause. Lauseessa on kolme osaa, joten todistuksessakin on kolme osaa.

Yhtälöiden summaaminen. Oletetaan, että \(a \equiv b \pmod{m}\) ja \(c \equiv d \pmod{m}\) eli että \(m \mid a - b\) ja \(m \mid c - d\). Jaollisuuden laskusääntöjen kohdan (i) nojalla nyt pätee \[m \mid (a-b) + (c-d) = (a + c) - (b + d),\] eli \(a+c \equiv b + d \pmod{m}\).

Yhtälöiden vähentäminen. Edetään kuten yllä, mutta käytetäänkin jaollisuuden laskusääntöjen kohtaa (ii): \[m \mid (a-b) - (c-d) = (a-c) - (b-d),\] eli \(a-c \equiv b-d \pmod{m}\).

Yhtälöiden kertominen. Tämä on vaikein osuus. Osoitetaan ensiksi, että \(ac \equiv ad \pmod{m}\) ja sitten, että \(ad \equiv bd \pmod{m}\). Yhdistämällä nämä kaksi saadaan haluttu väite.

Tuumasta toimeen. Tiedämme, että \(m \mid c - d\), joten jaollisuuden laskusääntöjen kohdan (iii) nojalla pätee myös \[m \mid a(c - d) = ac - ad,\] eli \(ac \equiv ad \pmod{m}\).

Vastaavasti todetaan, että koska \(m \mid a-b\), niin taas laskusäännöllä (iii) saadaan \[m \mid d(a-b) = ad - bd,\] eli \(ad \equiv bd \pmod{m}\).

Kuulostaa järkeenkäyvältä, että yhtälöistä \(x \equiv y \pmod{m}\) ja \(y \equiv z \pmod{m}\) saadaan \(x \equiv z \pmod{m}\). Näin onkin: jos \(m \mid x-y\) ja \(m \mid y - z\), niin \[m \mid (x-y) + (y-z) = x - z,\] eli \(x \equiv z \pmod{m}\). Soveltamalla tätä yllä saatuihin yhtälöihin \(ac \equiv ad \pmod{m}\) ja \(ad \equiv bd \pmod{m}\) saadaan \(ac \equiv bd \pmod{m}\), mikä on haluttu väite.

11.3 Polynomit kongruensseissa

Seuraava lause toimii taas yhtenä esimerkkinä siitä, että kongruenssiyhtälöitä voi käsitellä kuten tavallisia yhtälöitä.

Lause 11.2 (Polynomit kongruensseissa) Olkoon \(P\) polynomi, jonka kertoimet ovat kokonaislukuja. Olkoot \(a, b\) ja \(m\) kokonaislukuja (\(m \ge 1\)). Oletetaan, että \(a \equiv b \pmod{m}\). Tällöin \[P(a) \equiv P(b) \pmod{m}.\]

Tässä lauseessa ei oikeastaan ole paljoa uutta. Idea on vain soveltaa toistuvasti eri kongruenssien laskusääntöjä.

Olemme nimittäin jo aiemmin todenneet, että kongruenssiyhtälön voi korottaa puolittain johonkin (positiiviseen kokonaisluku)potenssiin: jos pätee \(a \equiv b \pmod{m}\), niin pätee myös \[a^2 \equiv b^2 \pmod{m},\] \[a^3 \equiv b^3 \pmod{m},\] \[a^4 \equiv b^4 \pmod{m}\] ja niin edelleen.1

1 Perustelimme tämän aiemmin niin, että kerromme toistuvasti nykyisen kongruenssiyhtälön yhtälöllä \(a \equiv b \pmod{m}\). Toinen tapa: Käytetään Algebrallinen manipulaatio -tekstistä tuttua tekijöihinjakoa \(a^n - b^n = (a-b)(a^{n-1} + a^{n-2}b + \ldots + ab^{n-2} + b^{n-1})\). Oletuksen \(a \equiv b \pmod{m}\) nojalla yhtälön oikea puoli on jaollinen luvulla \(m\), joten myös vasen puoli on.

Voimme kertoa näitä yhtälöitä puolittain joillain kokonaisluvuilla, koska jos \(m \mid a^n - b^n\), niin \(m \mid ca^n - cb^n\) millä tahansa kokonaisluvulla \(c\) jaollisuussäännön (iii) nojalla. Lisäksi voimme summata näin saatuja yhtälöitä. Tätä kautta voidaan ”rakentaa” mikä tahansa polynomi.

Esimerkki: Tutkitaan vaikkapa tapausta \(P(x) = x^5 - 7x^3 + 2x^2 + 5\). Osoitetaan, että jos \(a \equiv b \pmod{m}\), niin \(P(a) \equiv P(b) \pmod{m}\). Tutkitaan seuraavia yhtälöitä: \[5 \equiv 5 \pmod{m},\] \[a^2 \equiv b^2 \pmod{m},\] \[a^3 \equiv b^3 \pmod{m},\] \[a^5 \equiv b^5 \pmod{m}.\] Kerrotaan toinen yhtälö puolittain kahdella ja kolmas yhtälö puolittain luvulla \(-7\). Summataan sitten nämä neljä yhtälöä. Saadaan \[5 + 2a^2 - 7a^3 + a^5 \equiv 5 + 2b^2 - 7b^3 + b^5 \pmod{m},\] mikä on juurikin haluttu yhtälö \[P(a) \equiv P(b) \pmod{m}.\]

11.4 Potenssit kongruensseissa

Aiemmassa kongruensseja käsittelevässä tekstissä huomattiin säännönmukaisuus tutkittaessa seiskan potenssien viimeisiä numeroita: ne ovat \(7, 9, 3, 1, 7, 9, 3, 1, 7, 9, 3, 1, \ldots\) Vastaavanlainen ilmiö tapahtuu millä tahansa kantaluvulla ja millä tahansa modulolla, ei pelkästään seiskan potensseilla modulo kymmenen.

Mietitään yleistä tilannetta, jossa tutkimme luvun \(a\) potensseja modulo \(m\). Avainidea: seuraavan potenssin \(a^{n+1}\) arvo modulo \(m\) riippuu vain siitä, mitä \(a\) ja \(a^n\) ovat modulo \(m\). Tämä on jälleen kerran esimerkkisovellus kongruenssien laskutoimituksille. Siis lukujen \(a, a^2, a^3, \ldots\) jakojäännökset \(m\):llä jaettaessa muodostavat lukujonon, jossa seuraava luku riippuu vain edellisestä luvusta.

Tilannetta voi tulkita halutessaan myös visuaalisesti. Alla on tutkittu luvun \(2\) potensseja luvulla \(7\) jaettaessa.

Luvusta \(x \pmod{7}\) on piirretty nuoli lukuun \(2x \pmod{7}\).

Jos nykyinen kakkosen potenssi on esimerkiksi \(4 \pmod{7}\), on seuraava kakkosen potenssi nuolen osoittama luku \(1 \pmod{7}\).

Tutkimme potenssiinkorotuksen ominaisuuksia moduloissa lisää myöhemmin. Tässä on koottuna jonkin verran tähänastisia tuloksia sekä hieman esimakua tulevasta.

Lause 11.3 (Potenssit kongruensseissa) Olkoot \(a\) ja \(m\) kokonaislukuja (\(m \ge 1\)). Tällöin

  1. Lukujono \(a^0, a^1, a^2, a^3, a^4, \ldots\) tutkittuna modulo \(m\) on jostain pisteestä lähtien jaksollinen.
  2. Jos lukujen \(a\) ja \(m\) suurin yhteinen tekijä on \(1\), niin kohdan (i) jono on jaksollinen heti alusta lähtien.
  3. Jos \(m = p\) on alkuluku ja \(a\) ei ole jaollinen \(p\):llä, niin \[a^{p-1} \equiv 1 \pmod{p}.\]

Kohdan (i) tulos on kohtuullisen selvä: koska seuraava luku riippuu vain edellisestä (ja luvusta \(a\)) ja lukuja modulo \(m\) on vain \(m\) kappaletta, tulee jossain kohtaa lukujen alkaa toistaa itseään.

Kohta (ii) kertoo siitä, missä tilanteissa lukujono palaa alkuun. Jos tutkitaan esimerkiksi luvun \(a = 2\) potensseja modulo \(m = 24\) aloittaen luvusta \(2^0\), ovat jakojäännökset \[1, 2, 4, 8, 16, 8, 16, 8, 16, \ldots\] Alussa esiintyy luvut \(1, 2, 4\), mutta niihin ei enää koskaan palata. Syynä on se, että luvuilla \(a\) ja \(m\) on yhteinen tekijä \(2\). Näin ei voi käydä suurimman yhteisen tekijän ollessa \(1\).

Kohta (iii), joka tunnetaan Fermat’n pienenä lauseena, on yllättävin näistä kolmesta. Jos modulo on alkuluku, niin \(p-1\) askeleen jälkeen olemme takaisin aloituspisteessä \(1 \pmod{p}\), aloitimme mistä luvusta hyvänsä (kunhan luku ei ole \(0 \pmod{p}\)). Saatamme olla aloituspisteessä jo aikaisemminkin: esimerkiksi jos \(p = 7\) ja \(a = 2\), palaamme alkuun jo kolmen askeleen jälkeen (kuva 1). Fermat’n pieni lause kuitenkin takaa, että tasan \(p-1\) askeleen jälkeen olemme varmasti aloituspisteessä \(1 \pmod{p}\).

Tämä ei ole selvää: miksei voisi olla esimerkiksi niin, että arvolla \(p = 7\) jonkin luvun potenssit muodostavat viisi lukua pitkän lenkin, jolloin \(p-1 = 6\) askeleen jälkeen ollaan aloituspisteen jälkeisessä luvussa? Jostakin syystä tämä ei ole mahdollista. Fermat’n pieni lause siis kertoo yllättävää informaatiota siitä, miltä lukujen potenssit voivat näyttää modulo \(p\) — ei pelkästään tapauksessa \(p = 7\), vaan yleisesti kaikilla alkuluvuilla. (Fermat’n pienestä lauseesta on myös versio muillekin kuin alkulukumoduloille, mutta se on hieman teknisempi.)

11.5 Tehtäviä

Tehtävä 1. Mikä on suurin positiivinen kokonaisluku \(n\), jolla \(n+5 \mid n(n+1)(n+2)(n+3)(n+4)\)?

Tehtävä 2. Mikä on luvun \(9^{8^7}\) jakojäännös luvulla \(7\) jaettaessa?

Tehtävä 3. Kokonaislukukertoimisella polynomilla \(P(x)\) pätee \(P(0) = 0, P(1) = 1\) ja \(P(2) = 4\). Osoita, että yhtälöllä \(P(x) = -1\) ei ole kokonaislukuratkaisuja.

Tehtävä 4. Osoita, että \(2^n + 3^n\) ei ole neliöluku, kun \(n\) on positiivinen kokonaisluku.

Tehtävä 5. Olkoon \(n\) on positiivinen kokonaisluku. Osoita, että luvun \(47^n - 14\) pienin alkutekijä on alle \(15\).

Tehtävä 6. Tutkitaan jonoa \(1^1, 2^2, 3^3, 4^4, \ldots\) modulo \(5\). Onko lukujono jaksollinen?