20 Kulmanjahtaus
20.1 Johdanto
Kyky jahdata kulmia on ehkäpä tärkein yksittäinen taito geometrian tehtävissä. Tästä syystä tässä tekstissä käsitellään erikseen tätä taitoa. Kilpailutehtävissä voi tietysti tarvita laajempaakin määrää työkaluja, mutta tämän tekstin tehtävät on valittu nimenomaan kulmanjahtausta silmällä pitäen.
Tekstissä ei sinänsä ole uutta teoriaa, mutta on muutama hyödyllinen idea, joita demonstroidaan kolmen esimerkin kautta.
20.2 Esimerkki 1
Ehto \(BS = CS\) on luontevinta tulkita niin, että \(BSC\) on tasakylkinen kolmio eli että kulmat \(\angle CBS\) ja \(\angle SCB\) ovat yhtä suuret. Voidaan ajatella, että kulma \(\angle SCB\) ”tiedetään”: se on kolmion \(ABC\) kulma \(\angle C\). Keskitytään siis kulman \(\angle CBS\) laskemiseen.
Yksi idea on käyttää janojen \(KS\) ja \(BC\) yhdensuuntaisuutta ja saada \(\angle CBS = \angle KSB\). Kulmasta \(\angle KSB\) ei kuitenkaan tunnu pääsevän oikein eteenpäin. Mikä neuvoksi?
Haluamme jotenkin hyödyntää sitä, että \(K\) on pisteisiin \(A\) ja \(B\) piirrettyjen tangenttien leikkauspiste, mutta tämän hyödyntäminen ei onnistu suoraan. Joka tapauksessa tätä kautta saa laskettua kehäkulmalauseen tangenttiversion avulla kulmia (esimerkiksi \(\angle KAB = \angle C\)). Alla olevaan kuvaan on merkitty kulmia, jotka osataan laskea.
Kulma \(\angle ASK\) on laskettu hyödyntämällä janojen \(KS\) ja \(BC\) yhdensuuntaisuutta.
Tästä huomataan, että \(\angle ABK = \angle ASK\), eli \(KASB\) on jännenelikulmio! Tämän seurauksena kehäkulmalauseella saadaan laskettua \(\angle KSB = \angle KAB\), ja tästä edelleen yhdensuuntaisuudella \(\angle CBS = \angle KSB\).
Väite seuraa.
20.3 Esimerkki 2
Tehtävä koostuu kahdesta väitteestä: osoita, että \(BB'\) ja \(CC'\) ovat yhdensuuntaisia, ja osoita, että \(BB'\) ja \(EF\) ovat yhdensuuntaisia. Keskitytään väitteisiin yksi kerrallaan.
Suorien \(BB'\) ja \(CC'\) yhdensuuntaisuutta koskeva väite ei koske pisteitä \(E\) ja \(F\), joten ne voidaan unohtaa. Voimme oikeastaan unohtaa myös kolmion \(ABC\): oleellista on vain se, että erään ympyrän kehällä on viisi pistettä \(A, B, B', C\) ja \(C'\), joiden välisistä kaarien pituuksista tiedämme jotakin (\(AB = AB'\) ja \(AC = AC'\)).
Tiedämme siis, että kaaret \(AB\) ja \(AB'\) ovat keskenään yhtä pitkiä, kuten ovat myös \(AC\) ja \(AC'\). Vähennyslaskulla seuraa, että kaaret \(BC'\) ja \(B'C\) ovat yhtä pitkiä. Väite seuraa tästä: näitä kaaria vastaavat kehäkulmat ovat täten myös yhtä pitkiä, joten \(\angle BCC' = \angle CBB'\), eli \(BB'\) ja \(CC'\) ovat (samankohtaisten kulmien nojalla) yhdensuuntaiset.
Tutkitaan sitten suorien \(BB'\) ja \(EF\) yhdensuuntaisuutta. Tässä vaiheessa voimme unohtaa pisteen \(C'\).
Tämäkään osaongelma ei ole vaikea: Tiedämme, missä kulmassa \(EF\) on, koska kolmiota ja sen korkeusjanoja koskevasta kuviosta pystymme laskemaan kaikki kulmat. Tiedämme myös, ”missä” \(B'\) on. Osaamme nimittäin laskea esimerkiksi kulman \(\angle CBB'\): pätee \[\angle CBB' = \angle B - \angle B'BA = \angle B - \angle C,\] koska \(\angle B'BA\) vastaa kaarta \(AB'\), jonka pituus on sama kuin kaaren \(AB\), joka vastaa kulmaa \(\angle C\).
Siis \(BB'\) on kulmassa \(\angle B - \angle C\) suoraan \(BC\) nähden. Voimme viimeistellä ratkaisun laskemalla, kuinka suuressa kulmassa \(EF\) on suoraan \(BC\) nähden. Täydennetään tätä varten kuvaan suorien \(EF\) ja \(BC\) leikkauspiste.
Tavoitteena on laskea \(\angle CXE\). Tämä onnistuu esimerkiksi kolmiosta \(XEC\): yksi kolmion kulmista on \(\angle C\), ja jännenelikulmion \(BFEC\) nojalla toinen on \(\angle FEC = 180^{\circ} - \angle B\). Tästä seuraa, että \(\angle CXE = \angle B - \angle C\).
Siis \(EF\) ja \(BC\) ovat samassa kulmassa suoraan \(BC\) nähden (eli \(\angle CXE = \angle CBB'\)), joten ne ovat yhdensuuntaiset.
1 Esimerkiksi jos pisteitä on kuusi, niin niiden välisiä kulmia on \(6 \cdot {5 \choose 2} = 60\) kappaletta, kun taas ympyrän kaaren pätkiä on laskentatavasta riippuen vain \(6\) tai \({6 \choose 2} = 15\).
20.4 Esimerkki 3
Seuraava tehtävä on jatkoa esimerkin 2 tehtävälle.
On monia tapoja uudelleenmuotoilla väite kulmaehtojen avulla: \(P\) on kolmion \(ABC\) ympärysympyrällä, jos esimerkiksi \(APC'B'\) on jännenelikulmio eli jos \(\angle C'PB' = \angle C'AB'\).
Kulman \(\angle C'AB'\) saa kyllä laskettua. Kuten edellisessä esimerkissä (kuva 6), kannattaa kiinnittää huomio kolmion \(ABC\) ympärysympyrän kehälle ja miettiä kulmia kaarien kautta. Koska kaaret \(BC'\) ja \(CB'\) ovat edellisen ratkaisun nojalla yhtä pitkiä, pätee \[\angle C'AB' = \angle C'AC + \angle CAB' = \angle C'AC + \angle BAC' = \angle A.\]
Täten jäljelle jää osoittaa, että \(\angle C'PB' = \angle A\). Tämä ehto on luontevaa tulkita niin, että \(PFEA\) on jännenelikulmio(!). Saamme siis valinnanvaraa siihen, minkä kulmaehdon todistamme: nyt riittäisi osoittaa esimerkiksi \(\angle AFP = \angle AEP\).
Tämän kulmaehdon voi (ristikulmien avulla) muotoilla ilman pistettä \(P\) muodossa \(\angle BFC' = \angle CEB'\). Tämä on näennäisesti edistystä: \(P\):hän oli kuvion ”vaikein” piste. Huomataan kuitenkin, että esimerkiksi kulmaa \(\angle CEB'\) on vaikea laskea. Voi ajatella, että syynä on vaikea jana \(EB'\), joka yhdistää kaksi ”toisiinsa liittymätöntä” pistettä \(E\) ja \(B'\).
Esitettävä ratkaisu meneekin siis toiseen suuntaan. Idea on: määritellään piste \(P\) uudelleen. Tarkemmin sanoen tutkitaan seuraavaa ongelmaa.
Tehtävä. Olkoot \(B'\) ja \(C'\) sellaisia pisteitä kolmion \(ABC\) ympärysympyrällä, että \(AB = AB'\) ja \(AC = AC'\). Olkoot \(E\) ja \(F\) kolmion \(ABC\) kärjistä \(B\) ja \(C\) piirrettyjen korkeusjanojen kantapisteet. Olkoon \(Q\) kolmion \(AFE\) ympärysympyrän leikkauspiste kolmion \(ABC\) ympärysympyrän kanssa. Osoita, että \(Q, E\) ja \(B'\) ovat samalla suoralla ja että \(Q, F\) ja \(C'\) ovat samalla suoralla.
Huomataan, että jos saamme todistettua yllä olevan väitteen, niin siitä seuraa, että \(P\) ja \(Q\) ovat yksi ja sama piste: molemmat nimittäin ovat suorien \(EB'\) ja \(FC'\) leikkauspiste. Ja koska \(Q\) on kolmion \(ABC\) ympärysympyrällä, niin myös \(P\) on.
Voimme siis hyvin tutkia tehtävän uudelleenmuotoilua ja kuvaa 11. Yritetään siis todistaa, että \(Q, E\) ja \(B'\) ovat samalla suoralla (pisteet \(Q, F\) ja \(C'\) käsitellään samaan tapaan). Suunnitelma on osoittaa, että \(\angle EQA\) ja \(\angle B'QA\) ovat yhtä suuria. Molemmat näistä kulmista ovat helposti laskettavissa, ja tehtävä ratkeaa.
Kulman \(\angle EQA\) saa laskettua hyödyntämällä ensiksi jännenelikulmiota \(AQEF\). Saadaan \(\angle EQA = \angle EFA\). Kulma \(\angle EFA\) on tuttu kolmion korkeusjanoja koskevista konfiguraatioista ja se saadaan laskettua esimerkiksi hyödyntämällä jännenelikulmiota \(BCEF\). Tulos on \[\angle EQA = \angle C.\]
Kulma \(\angle B'QA\) vastaa kolmion \(ABC\) ympärysympyrän kaarta \(AB'\). Koska \(AB' = AB\), se vastaa yhtä suurta kulmaa kuin kaari \(AB\), joka taas vastaa kulmaa \(\angle C\). Siis \[\angle B'QA = \angle C.\]
Eli kaiken kaikkiaan \(Q, E\) ja \(B'\) ovat samalla suoralla. Vastaavasti \(Q, F\) ja \(C'\) ovat samalla suoralla. Täten \(Q\) on sama piste kuin \(P\), eli \(P\) on kolmion \(ABC\) ympärysympyrällä.
20.5 Tehtäviä
Aiempien tekstien tehtäviin poiketen alla ei ole piirrettynä tehtäviä vastaavia kuvia. Kisatilanteessa tulee nimittäin saada tehtävät ratkaistua, vaikka täydellisen tietokonegeneroidun kuvan sijasta käytössä on vain epätarkka paperille piirretty kuva. Epätarkoista kuvista on vaikeampi tehdä oikeita huomioita, joten tätä kannattaa harjoitella.
Tehtävä 1. Olkoot \(C_1\) ja \(C_2\) ympyröiden \(\omega_1\) ja \(\omega_2\) keskipisteet ja olkoot \(P\) ja \(Q\) ympyröiden leikkauspisteet. Leikatkoon kolmion \(PC_1C_2\) ympärysympyrä ympyrää \(\omega_1\) pisteessä \(A\) ja ympyrää \(\omega_2\) pisteessä \(B\). Oletetaan, että \(Q\) on kolmion \(PAB\) sisällä. Osoita, että \(Q\) on kolmion \(PAB\) sisäympyrän keskipiste.
Tehtävä 2. Kolmion \(ABC\) sisäympyrän keskipiste on \(I\), ja sisäympyrä sivuaa sivuja \(CA\) ja \(AC\) pisteissä \(E\) ja \(F\). Olkoon \(K\) suorien \(BI\) ja \(EF\) leikkauspiste. Osoita, että \(\angle BKC = 90^{\circ}\).
Tehtävä 3. Olkoon \(ABC\) teräväkulmainen kolmio. Ympyrä, jonka säde on \(AC\) ja keskipiste \(A\), leikkaa kolmion \(ABC\) ympärysympyrää pisteessä \(D\) ja suoraa \(BC\) pisteessä \(E\). Suora \(AE\) leikkaa kolmion \(ABC\) ympärysympyrää pisteessä \(F\). Piste \(G\) on sellainen janan \(BC\) piste, että \(EB = BG\). Osoita, että \(D, E, F\) ja \(G\) ovat saman ympyrän kehällä.
Tehtävä 4. Olkoon \(\Gamma\) kolmion \(ABC\) kärkeä \(A\) vastaava sivuympyrä (eli \(\Gamma\) on se ympyrä, joka on tangentti sivulle \(BC\) ja janojen \(AB\) ja \(AC\) jatkeille). Olkoon \(D\) ympyrän \(\Gamma\) keskipiste, ja olkoot pisteet \(E\) ja \(F\) ympyrän \(\Gamma\) sivuamispisteet janojen \(AB\) ja \(AC\) jatkeiden kanssa. Olkoon \(J\) janojen \(BD\) ja \(EF\) leikkauspiste. Osoita, että \(\angle CJB = 90^{\circ}\).
Tehtävä 5. Olkoon \(BE\) teräväkulmaisen kolmion \(ABC\) korkeusjana, ja olkoon \(O\) kolmion \(ABC\) ympärysympyrän keskipiste. Suoran \(CO\) kanssa yhdensuuntainen suora kulkee pisteen \(E\) kautta ja leikkaa suoran \(BO\) pisteessä \(X\). Osoita, että \(X\) ja janojen \(AB\) ja \(AC\) keskipisteet ovat samalla suoralla.
Tehtävä 6. Pisteet \(A, B, C\) ja \(D\) ovat ympyrän kehällä. Pisteet \(I, J, K\) ja \(L\) ovat kolmioiden \(BCD, ACD, ABD\) ja \(ABC\) sisäympyröiden keskipisteet. Osoita, että \(IJKL\) on suorakulmio.
Tehtävä 7. Olkoon \(ABC\) kolmio. Ympyrä \(\Gamma\) kulkee pisteen \(A\) kautta, leikkaa janat \(AB\) ja \(AC\) uudestaan pisteissä \(D\) ja \(E\) ja leikkaa janan \(BC\) pisteissä \(F\) ja \(G\), missä \(F\) on pisteiden \(B\) ja \(G\) välissä. Kolmion \(BDF\) ympärysympyrän pisteeseen \(F\) piirretty tangentti ja kolmion \(CEG\) ympärysympyrän pisteeseen \(G\) piirretty tangentti leikkaavat pisteessä \(T\). Oletetaan, että \(A\) ja \(T\) eivät ole sama piste. Osoita, että suora \(AT\) on yhdensuuntainen suoran \(BC\) kanssa.