33  Primitiivi­juurten olemassa­olon todistus

Tekijä

Olli Järviniemi

33.1 Johdanto

Tässä tekstissä todistetaan, että jokaisella alku­luvulla pp on olemassa primitiivi­juuri modulo pp. Aloitamme parin työkalun esittelyllä ennen kuin pääsemme varsinaisen todistuksen kimppuun.

Todistus on vaikea. Lopussa olevat tehtävät tukevat ideoiden ymmärtämistä. Niitä kannattaa tehdä samalla, kun yrittää sisäistää todistuksen ideoita.

33.2 Lagrangen lause

Todistus tulee hyödyntämään seuraavaa tulosta.

Lause 33.1 (Lagrangen lause) Olkoon pp alku­luku ja olkoon P(x)P(x) polynomi, jonka kertoimet ovat kokonais­lukuja. Oletetaan, että kaikki PP:n kertoimet eivät ole jaollisia pp:llä. Tällöin yhtälöllä P(x)0(modp)P(x) \equiv 0 \pmod{p} on enintään PP:n asteen verran (erisuuria) ratkaisuja modulo pp.

Tilanne on siis sama kuin tavallisessa modulottomassa tapauksessa: polynomilla on enintään asteensa verran nolla­kohtia. Tulos ei siis ole kovin epäintuitiivinen. Huomaa kuitenkin, että ratkaisuja voi olla alle asteen verran. Esimerkiksi yhtälöllä x2+10(mod3)x^2 + 1 \equiv 0 \pmod{3} ei ole yhtäkään ratkaisua.

”Tavallisilla luvuilla” vastaavan väitteen voi todistaa käyttämällä polynomien jako­yhtälöä: Jos astetta nn olevalla polynomilla P(x)P(x) on nolla­kohta α\alpha, niin voidaan kirjoittaa P(x)=(xα)Q(x)P(x) = (x - \alpha)Q(x) jollain polynomilla Q(x)Q(x). Täten jos polynomilla PP olisi vähintään n+1n+1 nolla­kohtaa α1,,αn+1\alpha_1, \ldots , \alpha_{n+1}, voitaisiin kirjoittaa P(x)=(xα1)(xα2)(xαn)(xαn+1)R(x)P(x) = (x - \alpha_1)(x - \alpha_2) \cdots (x - \alpha_n)(x - \alpha_{n+1})R(x) jollain polynomilla R(x)R(x). Oikean puolen aste on vähintään n+1n+1 (koska RR ei ole nolla­polynomi), kun taas vasemman puolen aste on nn. Tämä ei käy.

Sama todistus toimii myös kokonais­luvuilla modulo pp. Ainoa epävarma tekijä on, toimiiko polynomien jako­yhtälö. Kuitenkin käymällä läpi polynomien jako­yhtälön todistuksen vaiheet huomataan, että kaikki vaiheista voidaan tehdä myös modulo pp. Tämä todistaa väitteen. (Yksityis­kohdat sivuutetaan.)

33.3 Fii-funktio

Määritelmä 33.1 Olkoon nn positiivinen kokonais­luku. Määritellään ϕ(n)\phi(n) olemaan niiden kokonais­lukujen xx määrä, joilla 1xn1 \le x \le n ja syt(x,n)=1\text{syt}(x, n) = 1.

Tätä kutsutaan fii-funktioksi (luvusta nn). Esimerkkejä:

  • ϕ(1)=1\phi(1) = 1, koska vain x=1x = 1 toteuttaa ehdot.
  • ϕ(2)=1\phi(2) = 1, koska vain x=1x = 1 toteuttaa ehdot.
  • ϕ(3)=2\phi(3) = 2, koska ensimmäisen ehdon toteuttavista luvuista x=1,2,3x = 1, 2, 3 toisen ehdon toteuttavat 11 ja 22.
  • ϕ(4)=2\phi(4) = 2, koska ensimmäisen ehdon toteuttavista luvuista x=1,2,3,4x = 1, 2, 3, 4 toisen ehdon toteuttavat 11 ja 33.
  • ϕ(5)=4\phi(5) = 4, koska luvuista x=1,2,3,4,5x = 1, 2, 3, 4, 5 kaikki paitsi 55 kelpaavat.
  • ϕ(6)=2\phi(6) = 2, koska luvuista x=1,2,3,4,5,6x = 1, 2, 3, 4, 5, 6 vain 11 ja 55 kelpaavat.
  • ϕ(7)=6\phi(7) = 6, koska luvuista x=1,2,3,4,5,6,7x = 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 kaikki paitsi 77 kelpaavat.
  • ϕ(8)=4\phi(8) = 4, koska luvuista x=1,2,3,4,5,6,7,8x = 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 täsmälleen parittomat kelpaavat.

Miksi haluamme tutkia fii-funktiota? Mietitään aiemmin nähtyä kuviota yhteen­laskusta modulo 1212:

Rinki, jossa on kaksitoista solmua, joihin on kirjoitettu luvut 0-11 myötäpäivään nolla ylimpänä. Nuolet kulkevat solmusta seuraavaan, ja kunkin nuolen vieressä lukee plus yksi.

Yhteen­lasku modulo 1212.

Valitaan jokin luku xx ja tutkitaan lukuja x,2x,3x,,12xx, 2x, 3x, \ldots , 12x. Joissain tapauksissa nämä luvut sisältävät kaikki luvuista 0,1,2,,110, 1, 2, \ldots , 11 modulo 1212. Yksi tällainen tapaus on tietysti x=1x = 1, mutta esimerkiksi luvulla x=5x = 5 on myös tämä ominaisuus: jos aloitamme ringin luvusta 55 ja otamme viiden askeleen hyppyjä eteenpäin, saadaan luvut 5,10,3,8,1,6,11,4,9,2,7,0.5, 10, 3, 8, 1, 6, 11, 4, 9, 2, 7, 0. Joissakin tapauksissa näin ei kuitenkaan käy. Jos valitaan esimerkiksi luku 44, saadaan vain luvut 4,8,04, 8, 0.

Nähdään, että luvut x,2x,,12xx, 2x, \ldots , 12x käyvät kaikki luvut läpi täsmälleen silloin, kun syt(x,12)=1\text{syt}(x, 12) = 1. Fii-funktio siis kertoo, kuinka monta kuvatunlaista lukua on. Voidaan laskea, että ϕ(12)=4\phi(12) = 4, koska luvuista 1,2,,121, 2, \ldots , 12 luvun 1212 kanssa yhteis­tekijättömiä ovat 1,5,71, 5, 7 ja 1111.

Tämä on syy sille, minkä takia käsittelemme fii-funktiota. Yllä tutkittiin ominaisuuksia yhteen­laskun näkö­kulmasta, mutta alla tulemme käyttämään samanlaisia ideoita myös kerto­laskulle.

33.4 Eräs fii-funktion ominaisuus

Fii-funktiosta voisi sanoa paljonkin, mutta tarvitsemme vain pari ominaisuutta. Ensimmäinen on helppo.

Jos nn on positiivinen kokonais­luku, niin ϕ(n)1\phi(n) \ge 1.

Todistus: Voidaan valita x=1x = 1: tällöin 1xn1 \le x \le n ja syt(x,n)=1\text{syt}(x, n) = 1.

Sitten vaikeampi ominaisuus.

Apulause 33.1 (Fii-funktion summa) Olkoon nn positiivinen kokonais­luku. Jos summataan luvut ϕ(d)\phi(d), missä dd käy läpi luvun nn tekijät, on loppu­tulos nn: dnϕ(d)=n.\sum_{d \mid n} \phi(d) = n.

Siis esimerkiksi tapauksessa n=12n = 12 lause väittää, että ϕ(1)+ϕ(2)+ϕ(3)+ϕ(4)+ϕ(6)+ϕ(12)=12.\phi(1) + \phi(2) + \phi(3) + \phi(4) + \phi(6) + \phi(12) = 12. Tämä tapaus on helppo tarkistaa laskemalla.

Todistus. Kuinka monta on niitä kokonais­lukuja xx, joilla 1xn1 \le x \le n? Vastaus on tietysti nn.

Määrän voi kuitenkin laskea toisellakin tavalla. Ideana on laskea kullekin positiiviselle kokonais­luvulle mm, monellako kokonais­luvulla xx pätee 1xn1 \le x \le n ja syt(x,n)=m\text{syt}(x, n) = m. Kun summataan nämä määrät kaikilla mm, tulee vastaukseksi nn.

Montako näitä lukuja sitten on? Jos mm ei jaa lukua nn, niin vastaus on tietysti nolla. Kysymys on siis kiinnostava vain jos mnm \mid n. Tapauksessa m=1m = 1 määrä on määritelmän nojalla ϕ(n)\phi(n). Käy niin, että määrä voidaan muissakin tapauksissa esittää fii-funktion avulla.

Jotta voi olla syt(x,n)=m\text{syt}(x, n) = m, tulee lukujen xx ja nn olla jaollisia luvulla mm. Kirjoitetaan siis x=myx = my ja n=mkn = mk. Nyt syt(x,n)=syt(my,mk)=msyt(y,k).\text{syt}(x, n) = \text{syt}(my, mk) = m \cdot \text{syt}(y, k). Tulee siis päteä syt(y,k)=1\text{syt}(y, k) = 1.

Huomataan, että kun xx käy läpi luvulla mm jaolliset luvut välillä 1xn1 \le x \le n, luku yy käy läpi kaikki luvut välillä 1yn/m=k1 \le y \le n/m = k. Täten niitä lukuja 1yk1 \le y \le k, joilla syt(y,k)=1\text{syt}(y, k) = 1, on määritelmän nojalla ϕ(k)\phi(k).

Eli ehdot 1xn,syt(x,n)=m1 \le x \le n, \text{syt}(x, n) = m toteuttavia xx on ϕ(n/m)\phi(n/m) (kun mnm \mid n), joten yhteensä lukuja 1xn1 \le x \le n on toisaalta mnϕ(n/m)\sum_{m \mid n} \phi(n/m) ja toisaalta nn. Enää pitää huomata, että kun mm käy läpi luvun nn tekijät, niin myös m/nm/n käy läpi luvun nn tekijät. Jos vaikka n=12n = 12 ja mm käy tekijät läpi järjestyksessä 1,2,3,4,6,12,1, 2, 3, 4, 6, 12, niin n/mn/m käy tekijät läpi järjestyksessä 12,6,4,3,2,1.12, 6, 4, 3, 2, 1. Täten mnϕ(m)=n.\sum_{m \mid n} \phi(m) = n.

33.5 Primitiivi­juuren olemassa­olo

Pääsemme varsinaiseen todistukseen. Olkoon pp alku­luku. Todistus pyörii seuraavan kysymyksen ympärillä.

Kysymys. Olkoon dd positiivinen kokonais­luku. Kuinka monen luvun aste modulo pp on tasan dd?

Tiedämme, että jokaisen luvun aste modulo pp jakaa luvun p1p-1 (Tehtävän 6 osa (iii) Kertolasku kongruensseissa -tekstistä). Täten vastaus kysymykseen on 00, jos dd ei jaa lukua p1p-1.

Tutkitaan sitten kysymystä, kun dd jakaa luvun p1p-1. Jos d=p1d = p-1, kysymys on sama kuin kysyisi montako primitiivi­juurta on modulo pp. Kysymys voi siis aluksi tuntua vaikeammalta kuin tutkittava ongelma, mutta ongelma saadaan kuitenkin ratkaistua tätä kautta.

Väite. Vastaus kysymykseen on joko 00 tai ϕ(d)\phi(d).

Väitteen perustelu. Jos ei ole olemassa yhtään sellaista lukua modulo pp, jonka aste on dd, niin vastaus on 00 ja väite pitää paikkaansa. Oletetaan siis, että modulo pp on vähintään yksi luku aa, jonka aste on dd.

Tutkitaan lukuja a1,a2,,ada^1, a^2, \ldots , a^d. Huomaa, että ad1(modp)a^d \equiv 1 \pmod{p}. Näitä lukuja voi visualisoida dd:n luvun rinkinä. Esimerkiksi alla olevassa kuvassa on visualisoitu tapaus d=12d = 12. Vertaa kuvaa kuvaan 1. (Huomaa, että emme ota kantaa siihen, onko tässä kaikki luvut modulo pp.)

Rinki, jossa on kaksitoista solmua myötäpäivään: ylimpänä luku 1 ja sen jälkeen a potenssiin 1, a potenssiin 2 ja niin edelleen aina a potenssiin 11 saakka. Nuolet kulkevat solmusta seuraavaan ja kunkin vieressä lukee kertaa a, eli jokainen askel kertoo luvulla a.

Luvut a1,a2,,ada^1, a^2, \ldots , a^d modulo pp visualisoituna, kun d=12d = 12. Huomaa, että a121(modp)a^{12} \equiv 1 \pmod{p}.

Luvuista a1,a2,,ada^1, a^2, \ldots , a^d tehdään seuraavat huomiot.

  1. Mikä tahansa näistä luvuista korotettuna potenssiin dd on 1(modp)1 \pmod{p}.
  2. Täten kukin luvuista a1,a2,,ada^1, a^2, \ldots , a^d on yhtälön xd10(modp)x^d - 1 \equiv 0 \pmod{p} ratkaisu.
  3. Ne luvut, joiden aste on tasan dd, ovat muotoa axa^x, missä syt(x,d)=1\text{syt}(x, d) = 1. Näitä lukuja on ϕ(d)\phi(d) kappaletta.

Kohdan (iii) nojalla vastaus kysymykseen on vähintään ϕ(d)\phi(d). Voiko se olla suurempi? Ei: Jos on olemassa jokin luku bb, jonka aste on dd, on se yhtälön xd10(modp)x^d - 1 \equiv 0 \pmod{p} ratkaisu. Kohdan (ii) nojalla olemme löytäneet tälle yhtälölle jo dd ratkaisua. Lagrangen lauseen nojalla enempää ei ole, joten bb on yksi luvuista a1,a2,,ada^1, a^2, \ldots , a^d, joten se on otettu mukaan laskuihin kohdassa (iii).

Väite on näin ollen perusteltu.

Paranneltu väite. Vastaus kysymykseen on ϕ(d)\phi(d) aina, kun dp1d \mid p-1.

Parannellun väitteen perustelu. Olkoon vastaus kysymykseen f(d)f(d). Väitteen nojalla f(d)f(d) on 00 tai ϕ(d)\phi(d). Haluaisimme poissulkea vaihto­ehdon f(d)=0f(d) = 0 (kun dp1d \mid p-1).

Mitä tiedämme luvuista f(d)f(d), kun dd käy läpi luvun p1p-1 tekijät? Oleellinen tieto on, että näiden lukujen summa on p1p-1: jokaisen luvuista 1,2,,p11, 2, \ldots , p-1 aste on jokin luvun p1p-1 tekijä.

Seuraavaan taulukkoon on kirjattu tämä tieto sekä muita tähän mennessä saatuja tietoja luvuista f(d)f(d). Taulukko on esimerkin vuoksi kirjoitettu tapaukselle p=13p = 13.

dd ϕ(d)\phi(d) f(d)f(d)
11 11 00 tai 11
22 11 00 tai 11
33 22 00 tai 22
44 22 00 tai 22
66 22 00 tai 22
1212 44 00 tai 44
Summa: 1212 1212

Tässä tapauksessa on selvää, että jokaisen luvuista f(d)f(d) tulee olla ϕ(d)\phi(d): muutenhan oikean sarakkeen summa olisi pienempi kuin vasemman, mutta tiedämme molempien summien olevan p1p-1.

Yleisessä tapauksessa menetellään vastaavasti. Osiossa 5 todistimme, että sarakkeen ϕ(d)\phi(d) summa on p1p-1, ja totesimme juuri, että sarakkeen f(d)f(d) summan tulee myös olla p1p-1. Tästä seuraa, että jokaisen luvuista f(d)f(d) on oltava ϕ(d)\phi(d).

Erityisesti f(p1)=ϕ(p1)1f(p-1) = \phi(p-1) \ge 1, eli on olemassa vähintään yksi primitiivi­juuri modulo pp.

33.6 Tehtäviä

Ensimmäisissä tehtävissä tutustutaan tarkemmin fii-funktion ominaisuuksiin, ja viimeiset tehtävät ovat soveltavampia.

Tehtävä 1.

  1. Osoita, että jos pp on alku­luku, niin ϕ(p)=p1\phi(p) = p-1.
  2. Osoita, että jos pp on alku­luku ja kk on positiivinen kokonais­luku, niin ϕ(pk)=pkpk1\phi(p^k) = p^k - p^{k-1}.

Tehtävä 2. Todista tehtävän 1 avulla, että jos n=pkn = p^k on jonkin alku­luvun potenssi, niin dnϕ(d)=n.\sum_{d \mid n} \phi(d) = n.

Tehtävä 3. Tämän tehtävän tavoite on osoittaa, että jos syt(n,m)=1\text{syt}(n, m) = 1, niin ϕ(nm)=ϕ(n)ϕ(m)\phi(nm) = \phi(n)\phi(m).

  1. Olkoon 1xmn1 \le x \le mn kokonais­luku, ja olkoot 1ym1 \le y \le m ja 1zn1 \le z \le n luvun xx jako­jäännökset luvuilla mm ja nn jaettaessa. Osoita, että syt(x,mn)=1\text{syt}(x, mn) = 1, jos ja vain jos syt(y,m)=1\text{syt}(y, m) = 1 ja syt(z,n)=1\text{syt}(z, n) = 1.
  2. Viimeistele todistus kiinalaisella jäännös­lauseella.

Tehtävä 4. Laske ϕ(360)\phi(360).

Tehtävä 5. Olkoon m>1m > 1 kokonais­luku, joka ei ole alku­luku. Osoita, että on olemassa polynomi P(x)P(x), jonka kertoimet ovat kokonais­lukuja ja jonka kaikki kertoimet eivät ole jaollisia mm:llä ja jolla yhtälöllä P(x)0(modm)P(x) \equiv 0 \pmod{m} on yli PP:n asteen verran ratkaisuja.

Tehtävä 6. Olkoon pp alku­luku. Osoita, että 123(p1)1(modp).1 \cdot 2 \cdot 3 \cdot \ldots \cdot (p-1) \equiv -1 \pmod{p}.

Tehtävä 7. Olkoon pp alku­luku, jolla p3(mod4)p \equiv 3 \pmod{4}. Oletetaan, että xx ja yy ovat kokonais­lukuja, joilla x2+y20(modp)x^2 + y^2 \equiv 0 \pmod{p}. Osoita, että x0(modp)x \equiv 0 \pmod{p} ja y0(modp)y \equiv 0 \pmod{p}.

Tehtävä 8. (Eulerin lause) Olkoon mm positiivinen kokonais­luku ja olkoon aa kokonais­luku, jolla syt(a,m)=1\text{syt}(a, m) = 1. Osoita, että aϕ(m)=1(modm)a^{\phi(m)} = 1 \pmod{m}.

Vihje Muokkaa Kertolasku kongruensseissa-luvusta löytyvää Fermat’n pienen lauseen todistusta.