33 Primitiivijuurten olemassaolon todistus
33.1 Johdanto
Tässä tekstissä todistetaan, että jokaisella alkuluvulla on olemassa primitiivijuuri modulo . Aloitamme parin työkalun esittelyllä ennen kuin pääsemme varsinaisen todistuksen kimppuun.
Todistus on vaikea. Lopussa olevat tehtävät tukevat ideoiden ymmärtämistä. Niitä kannattaa tehdä samalla, kun yrittää sisäistää todistuksen ideoita.
33.2 Lagrangen lause
Todistus tulee hyödyntämään seuraavaa tulosta.
Tilanne on siis sama kuin tavallisessa modulottomassa tapauksessa: polynomilla on enintään asteensa verran nollakohtia. Tulos ei siis ole kovin epäintuitiivinen. Huomaa kuitenkin, että ratkaisuja voi olla alle asteen verran. Esimerkiksi yhtälöllä ei ole yhtäkään ratkaisua.
”Tavallisilla luvuilla” vastaavan väitteen voi todistaa käyttämällä polynomien jakoyhtälöä: Jos astetta olevalla polynomilla on nollakohta , niin voidaan kirjoittaa jollain polynomilla . Täten jos polynomilla olisi vähintään nollakohtaa , voitaisiin kirjoittaa jollain polynomilla . Oikean puolen aste on vähintään (koska ei ole nollapolynomi), kun taas vasemman puolen aste on . Tämä ei käy.
Sama todistus toimii myös kokonaisluvuilla modulo . Ainoa epävarma tekijä on, toimiiko polynomien jakoyhtälö. Kuitenkin käymällä läpi polynomien jakoyhtälön todistuksen vaiheet huomataan, että kaikki vaiheista voidaan tehdä myös modulo . Tämä todistaa väitteen. (Yksityiskohdat sivuutetaan.)
33.3 Fii-funktio
Tätä kutsutaan fii-funktioksi (luvusta ). Esimerkkejä:
- , koska vain toteuttaa ehdot.
- , koska vain toteuttaa ehdot.
- , koska ensimmäisen ehdon toteuttavista luvuista toisen ehdon toteuttavat ja .
- , koska ensimmäisen ehdon toteuttavista luvuista toisen ehdon toteuttavat ja .
- , koska luvuista kaikki paitsi kelpaavat.
- , koska luvuista vain ja kelpaavat.
- , koska luvuista kaikki paitsi kelpaavat.
- , koska luvuista täsmälleen parittomat kelpaavat.
Miksi haluamme tutkia fii-funktiota? Mietitään aiemmin nähtyä kuviota yhteenlaskusta modulo :
Valitaan jokin luku ja tutkitaan lukuja . Joissain tapauksissa nämä luvut sisältävät kaikki luvuista modulo . Yksi tällainen tapaus on tietysti , mutta esimerkiksi luvulla on myös tämä ominaisuus: jos aloitamme ringin luvusta ja otamme viiden askeleen hyppyjä eteenpäin, saadaan luvut Joissakin tapauksissa näin ei kuitenkaan käy. Jos valitaan esimerkiksi luku , saadaan vain luvut .
Nähdään, että luvut käyvät kaikki luvut läpi täsmälleen silloin, kun . Fii-funktio siis kertoo, kuinka monta kuvatunlaista lukua on. Voidaan laskea, että , koska luvuista luvun kanssa yhteistekijättömiä ovat ja .
Tämä on syy sille, minkä takia käsittelemme fii-funktiota. Yllä tutkittiin ominaisuuksia yhteenlaskun näkökulmasta, mutta alla tulemme käyttämään samanlaisia ideoita myös kertolaskulle.
33.4 Eräs fii-funktion ominaisuus
Fii-funktiosta voisi sanoa paljonkin, mutta tarvitsemme vain pari ominaisuutta. Ensimmäinen on helppo.
Jos on positiivinen kokonaisluku, niin .
Todistus: Voidaan valita : tällöin ja .
Sitten vaikeampi ominaisuus.
Apulause 33.1 (Fii-funktion summa) Olkoon positiivinen kokonaisluku. Jos summataan luvut , missä käy läpi luvun tekijät, on lopputulos :
Siis esimerkiksi tapauksessa lause väittää, että Tämä tapaus on helppo tarkistaa laskemalla.
Todistus. Kuinka monta on niitä kokonaislukuja , joilla ? Vastaus on tietysti .
Määrän voi kuitenkin laskea toisellakin tavalla. Ideana on laskea kullekin positiiviselle kokonaisluvulle , monellako kokonaisluvulla pätee ja . Kun summataan nämä määrät kaikilla , tulee vastaukseksi .
Montako näitä lukuja sitten on? Jos ei jaa lukua , niin vastaus on tietysti nolla. Kysymys on siis kiinnostava vain jos . Tapauksessa määrä on määritelmän nojalla . Käy niin, että määrä voidaan muissakin tapauksissa esittää fii-funktion avulla.
Jotta voi olla , tulee lukujen ja olla jaollisia luvulla . Kirjoitetaan siis ja . Nyt Tulee siis päteä .
Huomataan, että kun käy läpi luvulla jaolliset luvut välillä , luku käy läpi kaikki luvut välillä . Täten niitä lukuja , joilla , on määritelmän nojalla .
Eli ehdot toteuttavia on (kun ), joten yhteensä lukuja on toisaalta ja toisaalta . Enää pitää huomata, että kun käy läpi luvun tekijät, niin myös käy läpi luvun tekijät. Jos vaikka ja käy tekijät läpi järjestyksessä niin käy tekijät läpi järjestyksessä Täten
33.5 Primitiivijuuren olemassaolo
Pääsemme varsinaiseen todistukseen. Olkoon alkuluku. Todistus pyörii seuraavan kysymyksen ympärillä.
Tiedämme, että jokaisen luvun aste modulo jakaa luvun (Tehtävän 6 osa (iii) Kertolasku kongruensseissa -tekstistä). Täten vastaus kysymykseen on , jos ei jaa lukua .
Tutkitaan sitten kysymystä, kun jakaa luvun . Jos , kysymys on sama kuin kysyisi montako primitiivijuurta on modulo . Kysymys voi siis aluksi tuntua vaikeammalta kuin tutkittava ongelma, mutta ongelma saadaan kuitenkin ratkaistua tätä kautta.
Väite. Vastaus kysymykseen on joko tai .
Väitteen perustelu. Jos ei ole olemassa yhtään sellaista lukua modulo , jonka aste on , niin vastaus on ja väite pitää paikkaansa. Oletetaan siis, että modulo on vähintään yksi luku , jonka aste on .
Tutkitaan lukuja . Huomaa, että . Näitä lukuja voi visualisoida :n luvun rinkinä. Esimerkiksi alla olevassa kuvassa on visualisoitu tapaus . Vertaa kuvaa kuvaan 1. (Huomaa, että emme ota kantaa siihen, onko tässä kaikki luvut modulo .)
Luvuista tehdään seuraavat huomiot.
- Mikä tahansa näistä luvuista korotettuna potenssiin on .
- Täten kukin luvuista on yhtälön ratkaisu.
- Ne luvut, joiden aste on tasan , ovat muotoa , missä . Näitä lukuja on kappaletta.
Kohdan (iii) nojalla vastaus kysymykseen on vähintään . Voiko se olla suurempi? Ei: Jos on olemassa jokin luku , jonka aste on , on se yhtälön ratkaisu. Kohdan (ii) nojalla olemme löytäneet tälle yhtälölle jo ratkaisua. Lagrangen lauseen nojalla enempää ei ole, joten on yksi luvuista , joten se on otettu mukaan laskuihin kohdassa (iii).
Väite on näin ollen perusteltu.
Paranneltu väite. Vastaus kysymykseen on aina, kun .
Parannellun väitteen perustelu. Olkoon vastaus kysymykseen . Väitteen nojalla on tai . Haluaisimme poissulkea vaihtoehdon (kun ).
Mitä tiedämme luvuista , kun käy läpi luvun tekijät? Oleellinen tieto on, että näiden lukujen summa on : jokaisen luvuista aste on jokin luvun tekijä.
Seuraavaan taulukkoon on kirjattu tämä tieto sekä muita tähän mennessä saatuja tietoja luvuista . Taulukko on esimerkin vuoksi kirjoitettu tapaukselle .
| tai | ||
| tai | ||
| tai | ||
| tai | ||
| tai | ||
| tai | ||
| Summa: |
Tässä tapauksessa on selvää, että jokaisen luvuista tulee olla : muutenhan oikean sarakkeen summa olisi pienempi kuin vasemman, mutta tiedämme molempien summien olevan .
Yleisessä tapauksessa menetellään vastaavasti. Osiossa 5 todistimme, että sarakkeen summa on , ja totesimme juuri, että sarakkeen summan tulee myös olla . Tästä seuraa, että jokaisen luvuista on oltava .
Erityisesti , eli on olemassa vähintään yksi primitiivijuuri modulo .
33.6 Tehtäviä
Ensimmäisissä tehtävissä tutustutaan tarkemmin fii-funktion ominaisuuksiin, ja viimeiset tehtävät ovat soveltavampia.
Tehtävä 1.
- Osoita, että jos on alkuluku, niin .
- Osoita, että jos on alkuluku ja on positiivinen kokonaisluku, niin .
Tehtävä 2. Todista tehtävän 1 avulla, että jos on jonkin alkuluvun potenssi, niin
Tehtävä 3. Tämän tehtävän tavoite on osoittaa, että jos , niin .
- Olkoon kokonaisluku, ja olkoot ja luvun jakojäännökset luvuilla ja jaettaessa. Osoita, että , jos ja vain jos ja .
- Viimeistele todistus kiinalaisella jäännöslauseella.
Tehtävä 4. Laske .
Tehtävä 5. Olkoon kokonaisluku, joka ei ole alkuluku. Osoita, että on olemassa polynomi , jonka kertoimet ovat kokonaislukuja ja jonka kaikki kertoimet eivät ole jaollisia :llä ja jolla yhtälöllä on yli :n asteen verran ratkaisuja.
Tehtävä 6. Olkoon alkuluku. Osoita, että
Tehtävä 7. Olkoon alkuluku, jolla . Oletetaan, että ja ovat kokonaislukuja, joilla . Osoita, että ja .
Tehtävä 8. (Eulerin lause) Olkoon positiivinen kokonaisluku ja olkoon kokonaisluku, jolla . Osoita, että .